Aluevaltuusto kokoontui joulun alla päättämään ensi vuoden talousarviosta, jolla on suuri vaikutus asukkaiden sote-palveluihin. Päätökset eivät olleet kaikilta osin yksimielisiä, ja ne ovat mietityttäneet varmastikin ainakin niitä valtuutettuja, jotka puolustivat palvelujen saatavuutta, asiakkaiden perusoikeuksia ja vastustivat asiakasmaksujen korottamista.
Uskon, että aika monet valtuutetut asettuivat ensimmäisissä aluevaaleissa ehdolle aikomuksenaan yhdenmukaistaa ja parantaa oman alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuutta.
Itse olin optimistinen sen suhteen, että palveluita saadaan parannettua, kun hyvinvointialueen myötä palveluiden järjestämiseen saadaan leveämmät hartiat.
Ajattelin, että perusterveydenhuollon palveluita voidaan vahvistaa, ja raja-aidat kaatuvat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä.
Valitettavasti Orpo-Purran hallitus leikkasi entisestään hyvinvointialueiden rahoitusta omassa budjettiesityksessään sen sijaan, että hyvinvointialueiden rahoitusta olisi vahvistettu tai alijäämän kattamisvelvoitteen maksuaikaa pidennetty.
Sen sijaan kokoomuksen johtama hallitus tukee mieluummin ylikansallisia terveysjättejä KELA-korvausten muodossa, kuin panostaa kaikkien meidän yhteiseen julkiseen terveydenhuoltoon.
Hyvinvointialueella on jatkuva kiire löytää uusia säästötoimenpiteitä. Vauhti on liian kova, niin kova, että se ei mahdollista riittävää vuoropuhelua ja luottamuksen rakentamista hyvinvointialueen asukkaisiin ja henkilöstöön, tämän totesi myös hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen puheenvuorossaan aluevaltuuston kokouksessa.
Virkamiehet ovat joutuneet säästöpaineissa valmistelemaan uudistuksia, joiden vaikuttavuus jää epäselväksi.
Vasemmistoliitto halusi edetä vastuullisesti ja siksi vasemmistoryhmän hallituksen jäsen Aapo Reima esitti, että hyvinvointialue asettaa asukkaiden perusoikeudet etusijalle ja lisää budjetin realistisuutta siirtämällä alijäämien kattamistavoitetta vuoteen 2027 vuosien 2025-2026 sijaan, mutta esitys ei saanut laajempaa kannatusta. Tämä ihmetytti, sillä edes sosiaalidemokraatit eivät kannattaneet esitystä, vaikka SDP on eduskunnassa nimenomaan ajanut tätä vastuullisempaa tapaa toimia.
Vasemmistoliitto esitti myös vaihtoehtoja asiakasmaksujen rajulle korottamiselle, omaishoidon sekä perhehoidon leikkauksille, lääkäriin pääsyn jonotusaikojen pidentämiselle, palveluiden liialliselle keskittämiselle Forssasta ja Riihimäeltä Hämeenlinnaan sekä ikäihmisten palveluiden kiristyksille.
Alijäämän tasapainottamisvelvoitteen aikataulu pakottaa hyvinvointialueen etsimään edelleen säästökohteita, jotka eivät kuulosta järkeviltä
Riihimäellä muutetaan nyt toinen perusterveydenhuollon vuodeosasto lyhytaikaisen asumisen yksiköksi, vaikka pitkäaikaispaikoista on pulaa. Vaikka sairaansijoja on ollut nykyisellään tuplamäärä tulevaan verrattuna, niin silti iso osa vuodeosastohoitoa tarvitsevista riihimäkeläisistä potilaista hoidetaan tällä hetkellä joko Janakkalassa tai Forssassa.
Nyt paikat Riihimäeltä vähenevät siis entisestään, kun toinen vuodeosasto Riihimäellä toimii saattohoito-osastona ja palliatiivisten potilaiden tukiosastona. Kyseessä on nopea säästötoimi, joka voi pahimmillaan lisätä kustannuksia ja hoitopainetta erikoissairaanhoitoon.
Esitin aluevaltuuston kokouksessa, että Riihimäen perusterveydenhuollon vuodeosastoa ei muuteta arviointiyksiköksi, ja että asiaan palataan myöhemmin, kun on arvioitu, miten varmistetaan kotihoidon saatavuus ja korvaavien palveluiden riittävä rahoitus. Mielestäni mitään toimintoja ei voi lopettaa ja olettaa, että muut yksiköt ottavat potilaat hoitaakseen ilman asianmukaista resurssien lisäystä. Esitys ei kuitenkaan mennyt läpi.
Erityisen huolissani olen siitä, että vuonna 2025 tavoitteena on vähentää ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja, vaikka niihin on pitkät jonot. Tämä kostautuu kotihoidon puolelle, jossa hoidetaan yhä huonokuntoisempia ikäihmisiä.
Asiantuntijoiden mukaan perusterveydenhuolto on vahva perusta, jota tulee kehittää. Nyt on kuitenkin käymässä niin, että säästösyistä supistetaan terveysasemien palveluja ja tämä tulee lisäämään kustannuksia erikoissairaanhoitoon. Asiantuntijoiden mukaan Orpo-Purran hallituksen lanseeraama palveluseteli yksityisen palvelun piiriin, yli 65- vuotiaille ei tule ratkaisemaan perusterveydenhuollon jonotilannetta.
Ongelmat julkisessa terveydenhuollossa ovat jatkuneet liian pitkään. Digi- ja etäpalvelut ovat kehittyneet, samoin liikkuvia palveluita on lisätty. Henkilökuntaa ei näitä uusia toimintoja perustettaessa ole juurikaan lisätty, vaan henkilöstöä on otettu jo olemassa olevista yksiköistä. Päättäjien kannattaa muistaa se, että henkilökunta on
avainasemassa palveluita kehitettäessä, henkilöstöä on kuultava aidosti. Lisäksi hyvinvointialueiden päättäjien on vaadittava, että palveluiden tavoitettavuutta, laatua ja saatavuutta on seurattava tarkasti.
Muutos parempaan on mahdollinen, mutta muutoksia tehtäessä pitää olla rohkeutta hidastaa vauhtia, turvata riittävä rahoitus ja kuunneltava niin palveluiden käyttäjiä kuin henkilöstöä
Toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto pitää rakentaa pitkäjänteisesti ja parlamentaarisesti, se on iso osa maamme huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta.
Nyt tuntuu siltä, että valtioneuvostossa päätöksiä tekevät ne, joilla ei ole pienintäkään käsitystä julkisen terveydenhuollon toimivuudesta ja siitä, miten se saataisiin entistä paremmaksi.
Erja Hirviniemi
Aluevaltuutettu
Riihimäkeläinen sairaanhoitaja, eläkkeellä oleva