Media on syksyn ajan pullistellut juttuja pahoinvoivista oppilaista, uupuvista opettajista ja varhaiskasvatuksen työntekijäpulasta. Käsitteet inkluusio ja kolmiportainen tuki on istutettu syytettyjen penkille.
Reilu vuosikymmen sitten perusopetuksessa otettiin käyttöön kolmiportainen tuki. Idea on erinomainen: opetuksessa, siis tavoitteissa, sisällöissä ja arvioinnissa, otetaan huomioon lapsen kyky oppia. Opettajat saatiin vakuuttumaan, että oppimisvaikeudet on otettava käytännön koulutyössä huomioon. Kala ei opi kävelemään, vaikka kuinka opettaisi.
Pidin uudistusta erinomaisena ja pidän edelleen. Valokeila kääntyi oppiaineen pyhästä kaanonista ja opettajakeskeisyydestä oppilaaseen. Erityyppiset oppimisvaikeudet tulivat näkyviin. Alettiin tosissaan tehdä työtä sen eteen, että kaikki ei sovi samalla tavoin kaikille. Oppimisen vaikeuksista johtuvat luokalle jäämiset ja ehdot vähenivät. Mutta käytännön toteutus sitten sakkasikin pahasti.
Ensimmäisenä olisi pitänyt alkaa pitkäjänteisesti ja tehokkaasti kouluttaa opettajia erityisopetuksen saloihin. Se olisi vaatinut kunnilta suunnitelmallisesti rahaa ja resursseja. Vaikka opettaja osaisi mainiosti isossa ryhmässä opettaa oppiainettaan, taitoa ja tietoa erilaisista oppimisvaikeuksista ja konsteja niiden huomioimiseen ei välttämättä ole.
Uudistuksen tohinassa tavalliseen koululuokkaan integroitiin vaikeimmin oppimisvaikeuksiset eli erityisen tuen oppilaat. Samassa luokkahuoneessa oppimistyötään tekivät myös lievempien oppimisvaikeuksien kanssa pakertavat eli tehostetun tuen oppilaat. Ja tietysti myös kaikki muut lapset. Kaikkia opetti ja ohjasi yleensä yksi ainoa opettaja. Silloin tällöin saattoi piipahtaa koulunkäynninohjaaja tai erityisopettaja, joka yritti oppitunnin aikana päästä kärryille missä mennään ja keitä pitäisi auttaa.
Meille opettajille tuolloin aina korostettiin, että kun luokkaan integroidaan erityisen tuen oppilaita, lisäaikuisia on tultava heidän mukanaan. No, viesti ei ilmeisesti mennyt perille kuntien talousarvioita rakentaville. Läpi koko koulupolkunsa oppilas sai tietoa oppimisvaikeutensa laadusta, mutta juuri häntä auttavia aikuisia ei koskaan kuitenkaan ilmaantunut. Vakinaiset, oppilaan tuntevat erityisopettajat jäivät palkaamatta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä jätti marraskuun alussa oppimisen ja koulunkäynnin tuen ja inkluusion edistämistä koskevan ehdotuspakettinsa opetusministerille. Siinä ehdotetaan tarkempaa selvitystä, miten inklusiivinen opetus ja varhaiskasvatus kunnissa toteutetaan.
Kunta vastaa kaikissa tapauksissa, että lapsen oikeus opetussuunnitelman mukaiseen kasvatukseen ja opetukseen sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukeen toteutuu. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä Riihimäellä jätti kesäkuussa asiasta valtuustoaloitteen. Siinä muun muassa esitetään, että tehostetun ja erityisen tuen paikalliset ongelmakohdat tulee selvittää ja korjata havaitut ongelmat.
Arja Tylli
äidinkielenopettaja, eläkkeellä
kaupunginvaltuutettu (vas.)
Riihimäki