Uuden lukuvuoden alkaessa koululaisten kanssa tekemisissä olevan aikuisen kannattaisi ainakin silmäillä Opetushallituksen nettisivuilta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Niistä saa hyvän kokonaiskuvan, mitä kaikkea luokilla 1–9 opiskellaan ja mitä taitoja ja osaamista tavoitellaan.
Lapsensa oppimistuloksista huolta kantavan aikuisen kannattaa myös muistaa, että lapsi oppii myös muualla kuin koulussa. Lapset ovat mestareita tekemään havaintoja. Aikuisten antama malli ohjaa kasvaavaa esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa, suhtautumisessa itseensä ja muihin.
Koulussa sattuu väistämättä ristiriitatilanteita sen vuoksi, että kotiväen ja lapsen arvot ja asenteet ovat aivan toiset kuin opetussuunnitelmassa. Opettajanurani aikana esimerkiksi jouduin kiusaamisselvittelyissä sanomaan vanhemmille, ettet voi kehottaa lastasi väkivaltaan. Tuhansia kertoja tuli puheeksi, kannattaako riekkua toisen mokalle tai puhua pahaa.
Peruskoulussa myös opiskellaan etiikkaa sekä uskonnon että elämänkatsomustiedon tunneilla. Tavoitteena on, että oppilas muun muassa osaa pohtia ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, osaa kertoa omien valintojensa vaikutuksia omaan ja toisten ihmisten hyvinvointiin. Oppilasta ohjataan tuntemaan ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten yhdenvertaisuuden merkitys ja eettinen perusta.
Käsitykset hyvästä ja pahasta sekä oikeasta ja väärästä eivät tietenkään ole kristallinkirkkaita aikuisillakaan. Tai kyky pohtia sanomistensa ja tekemistensä vaikutuksia voi olla hyvinkin olematon. Surullisinta on, jos sekä sosiaalisen että journalisten median ilmatilaa ja poliittista valtaa käyttävien aikuisten antama malli on eettisesti kestämätön ja täydellisessä ristiriidassa sen kanssa, millaisiksi ihmisiksi ja kansalaisiksi koulu lapsia kasvattaa.
“Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Perusopetus kartuttaa inhimillistä ja sosiaalista pääomaa. Inhimillinen pääoma koostuu osaamisesta ja sosiaalinen pääoma ihmisten välisistä yhteyksistä, vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta.” (POPS 2014.)
Mikäli aikuiset – muiden muassa poliittiset toimijat, vanhemmat, opettajat – onnistuvat itse edes vähän tavoittelemaan tätä koulun ydinajatusta, luodaan kasvatuksen onnistumiselle jonkinlaiset edellytykset.
Arja Tylli
Riihimäki
äidinkielenopettaja, eläkkeellä
kaupunginvaltuutettu (vas.)