Tekoja hyvän elämän puolesta
Riihimäki on kaikkien kaupunkilaisten koti, jossa jokaisella on oltava mahdollisuus
kokea arkielämässään hyvinvointia ja turvallisuutta. Kaupunkiorganisaation ja
päättäjien on talouden suunnittelussa, palvelujen tuottamisessa, hyvinvoinnin
luomisessa sekä kaupunkistrategian tavoitteiden asettamisessa tehtävä päätöksiä,
jotka turvaavat
– laadukkaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, taiteen perusopetuksen
– lapsiystävällisyyden kehittämisen
– ilmastotavoitteiden toteutumisen ja monimuotoisen luonnonsuojelun
– kaupungin kokonaisvaltaisen kehittämisen
– kaikille mahdollisuuden hyvään elämään, antirasistisen ilmapiirin,
oikeudenmukaisen kohtelun taustasta tai varallisuudesta riippumatta.
Riihimäen panostettava varhaiskasvatukseen ja opetukseen
Riihimäen on käytettävä enemmän rahaa varhaisen tuen toteuttamiseen sekä
varhaiskasvatuksessa että kouluissa. Tarvitsemme lisää erityisopettajia ja ohjaajia,
jotta lasten ja nuorten oikeus välittömästi tarvitsemiinsa tukitoimiin toteutuu. Koska
erityisopettajia ja varhaiskasvatusopettajia on vaikea rekrytoida, on kaupungin
vältettävä määräaikaisia työsuhteita, jotta saadaan osaavia ja kelpoisia hakijoita.
Kaupungin henkilöstöpolitiikan ja palveluverkkoratkaisujen onnistuminen, arvostavan
ja osallistavan kehittämisen luominen lisäisivät työhyvinvointia. Esimerkiksi
onnistuneen ja vaikuttavan tuen järjestäminen vaatii nykyistä sopivampia tiloja.
Koulu- ja päiväkotiverkon kehittämisen periaatteena on oltava oikeudenmukaisuus
kaupungin eri alueiden välillä. Koulupolun on oltava ennakoitava ja selkeä.
Riihimäen varhaiskasvatuksen ja opetuksen tilat kuntoon
Päiväkodeissa on oltava terveysturvalliset tilat ja henkistä turvaa tuovat pysyvät,
ammattitaitoiset aikuiset.
Itäisen koulun rakentamisen päätös on otettava uuteen käsittelyyn. Ilman vaikutusten
arviointia tehty päätös jättää rakentamatta koulu, päiväkoti, nuorisotila ja liikuntasali
Peltosaareen rikkoi Riihimäen palveluverkon ja jätti monelle saavuttamattomiin
terveelliset, turvalliset ja ajanmukaiset varhaiskasvatuksen ja opetuksen tilat. Myös
liikuntamahdollisuudet kapenivat.
Riihimäki, aidosti lapsi- ja nuorisoystävällinen?
Riihimäestä on luotava aidosti lapsiystävällinen ja lapsiperheystävällinen kaupunki.
Päätöksissä on otettava huomioon, miten ne vaikuttavat erilaisten perheiden
elämään. Vaikutusarvioita tulee tehdä, sillä ne lisäävät lasten ja nuorten hyvinvointia,
osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Lapsiystävällisyyttä on myös yhteisvanhemmuuden tukeminen, erityisryhmien
tasavertaiset mahdollisuudet palveluihin, liikkumiseen ja harrastamiseen,
laadukkaaseen taiteen perusopetukseen ja hyväksyvään ilmapiiriin.
Jokainen lapsi ja nuori on pidettävä mukana yhteiskunnassa kaupungin ja
hyvinvointialueen yhteistyöllä. Mielenterveys- ja päihdeosaamisen kehittäminen on
oltava osa lasten ja nuorten kanssa työskentelevien aikuisten ammattitaitoa. Etsivän
nuorisotyön resurssit on turvattava, samoin koulujen nuorisotyö. Nuorisotyön tulee
ulottua myös erityisryhmiin ja maahanmuuttajataustaisiin nuoriin.
Kiusaamisen ehkäisemiseen on panostettava pitkäjänteisesti. Jokaisessa
päiväkodissa ja koulussa on oltava yhtenäiset tavat puuttua kiusaamiseen, kiusatun
ja kiusaajan tukemiseen. Tavoitteena on kiusaamisen nollatoleranssi.
Kesäajaksi tarvitaan ohjattua toimintaa lapsille ja nuorille, myös
ruokailumahdollisuus. Koulujen loma-aikoihin tarvitaan turvallisten aikuisten
ohjaamaa toimintaa, jotta yhteisöllisyys lisääntyisi ja perheiden stressi yksin jäävistä
lapsista vähenisi.
Riihimäki, kulttuuria ja hyvinvointia
Puolustamme kulttuuria, joka tuo hyvinvointia, elinvoimaa ja omaleimaisuutta
kaupunkiin. Kaupungin tulee mahdollistaa taiteen ja kulttuurin tuottaminen ja
kokeminen. Jokaisella lapsella, nuorella ja ikäihmisellä on oltava mahdollisuus
harrastaa niin taidetta kuin liikuntaakin.
Museot, kirjasto, taiteen perusopetus, vapaa sivistystyö, nuorisoteatteri, teatteri,
kesäkonsertit, Ö-talo, julkinen taide…siinä Riksun rikkaus. Lasikaupunki on jo
puhallettu eloon ja tulevaisuudessa myös Voimala, joka nostaa Riksun uuteen
kukoistukseen.
Voimalasta tulee rakentaa kulttuurikeskus, joka on yhteisöllinen olohuone kaikille.
Toiminta ei voi olla kokonaan kaupallista. Tilan tulee olla esteetön, osallistava,
turvallinen ja monikulttuurinen.
Eri-ikäisten ja eri ryhmien tarpeet tulee hyvinvoinnin edistämisessä ottaa huomioon.
Tarvitaan monipuolisesti maksuttomia tapahtumia. Myös liikuntapaikkamaksujen
tulisi olla seuroille kohtuullisia, jotta kaikilla on varaa harrastaa.
Kansalaisopiston toimintamahdollisuudet on turvattava, ja kurssien hinnat pidettävä
kohtuullisina.
Palvelut omana työnä
Peruspalveluiden tuottaminen kaupungin omana työnä kannattaa valvonnan ja
vastuunkannon vuoksi. Yritysten voittoihin kuntalaisten verovaroja ei tule
harkitsematta käyttää. Palveluiden laatu on tärkeämpi kuin oikeiston verokarhun
pelko: oikeudenmukainen verotus on parempi kuin heikoimmilta leikkaaminen.
Kaupunki vastaa työllisyyspalveluista. Työllisyyden hoidossa on huomioitava myös
täsmätyökykyiset ja muut erityisryhmät, joiden työllistymistä tulee tukea. Kaupungin
tulee edistää kiertotalouden tehokkaampaa toteuttamista, koska sillä on
työllistämisvaikutuksia. Kielikoulutus ja osallistava, yhteisöllisyyttä tukeva
antirasistinen ilmapiiri mahdollistavat työllisyyden myönteistä kehittymistä. Ikä- tai
muukaan syrjintä rekrytoinnissa ei ole hyväksyttävää.
Riihimäelle sujuvampaa ja laadukkaampaa liikennettä
Kaikkien päiväkoteihin ja kouluihin vievien kulkureittien on oltava turvallisia jalan ja
pyörällä liikkuville kaikkina vuodenaikoina. Sujuva ja yhtenäinen pyöräilyverkko lisää
turvallisuutta. Talvihoidossa voi hyödyntää käyttäjien aktiivista
raportointimenetelmää, jotta muuttuviin keliolosuhteisiin pystyttäisiin reagoimaan
nopeasti.
Joukkoliikenteen palveluita sekä R-liikenteen linjoja, aikatauluja ja R-kyydin
ennakoitavuutta on parannettava. Autottomien vartin kaupunki on muuta kuin
henkilöautolla liikkuvien. Siksi työssäkäyntiä helpottavia uusia ratkaisuja tarvitaan.
Selvittämisen arvoinen asia on, voiko Riihimäki liittyä HSL-alueeseen.
Lapsiystävällisen Riihimäen tulee tarjota koulukyydin piirissä oleville kahden kodin
lapsille kuljetus molempien vanhempien kodeista. Samoin kouluverkon supistaminen
on luonut kompensointitarpeita turvalliselle ja lapsiystävälliselle liikkumiselle.
Ikääntyvien maksuttoman liikkumisen tukeminen on hyvinvointiteko.
Joukkoliikenteen tukeminen, sähköistäminen ja mahdollisuuksien laajentaminen
ovat ilmastotekoja. Sähköautojen latauspisteiden rakentamista liityntäpysäköinnin
yhteyteen on selvitettävä.
Lisää ilmasto- ja ympäristötekoja
Riihimäen ilmastotavoitteiden toteutuminen edellyttää kaikilta toimialoilta ja kaikissa
päätöksissä ilmastovaikutusten tarkempaa arviointia. Myös vapaaehtoisia toimia on
syytä ottaa käyttöön esimerkiksi rakentamisen ja maankäytön muutosten
hiilipäästökompensointina.
Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on pidettävä ratkaisuissa etusijalla.
Metsien käyttö ja virkistysmahdollisuuksien turvaaminen on tehtävä ekologisesti
kestävästi ja suojelua edistäen. Myös autottomille on turvattava mahdollisuus
nauttia virkistysmahdollisuuksista.
Riihimäki antirasistiseksi ja kansainväliseksi
Riihimäen kaupungin on panostettava työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja
kolmannen sektorin toimijoiden antirasistiseen koulutukseen sekä aktiivisesti
pyrittävä rasismin eri muotojen kitkemiseen. Antirasistisen Riihimäen on edistettävä
aktiivisesti yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sekä tunnistettava ongelmakohtia.
Yhdenvertaisuuden strategia ja toimeenpanosuunnitelman kehittäminen on jatkuva
prosessi, johon tarvitaaan kaupungin resursseja ja antirasistista osaamista jokaisella
toimialalla. Myös kaupunkilaisten kannustaminen antirasistisiin tekoihin on tarpeen.
Onnistunut kotouttaminen edellyttää hyviä resursseja ja kaikkien kaupungin
toimialojen yhteistyötä. Kaupunkiin muuttaville on oltava neuvontaa, palveluja ja
työllistymismahdollisuuksia. Perheet on otettava kokonaisuutena työllisyys-, terveys-,
koulutuspalveluiden pariin sekä tasoitettava tietä harrastusmahdollisuuksiin. Sotepalveluiden
saavutettavuuteen on oltava tarjolla asiointiapua. Turvallisuuden tunne
on seuraus onnistuneista arjen laatua parantavista toimista.
Kielitietoinen Riihimäki panostaa eri äidinkieliä puhuvien lasten ja nuorten
opetukseen. Suomi toisena kielenä -opetuksen resursseja on lisättävä. Pieni
ryhmäkoko luo mahdollisuuksia vuorovaikutukselle ja onnistuneelle integraatiolle.
Valmistavan opetuksen laatu, laajuus ja lähikouluperiaatteen toteutuminen luovat
edellytyksiä kotoutumiselle.
Riihimäkeä kehitettävä kokonaisuutena
Riihimäen eri alueita on kehitettävä kokonaisuutena. Asemanseudun kehittämisen
lisäksi on muistettava myös muiden asuinalueiden olemassaolo.
Erityisesti Peltosaaren pitkäjänteinen ja kokonaisvaltainen kehittäminen tiiviisti
keskustaan liittyvänä kokonaisuutena on aloitettava heti. Valaistuksen, kulkuväylien,
viheralueiden, parkkipaikkojen ja tyhjien tonttien puutteet on korjattava.
Rakennuskannassa on tavoitteena olemassa olevan rakennuskannan
ylläpitosaneeraus. Kaupunkia tulee kehittää huomioiden kulttuurihistoriallisesti
arvokkaiden alueiden ja rakennusten suojelu. Tarjolla on oltava kohtuuhintaisia
vuokra-asuntoja erilaisiin elämäntilanteisiin.