Valtuustoaloitteita:
Valtuustokausi 2025-2029
Toimenpideohjelma ja valvontamekanismi oppilaiden suojelemiseksi väkivallalta
Valtuustokausi 2021-2025
Hausjärven kunnan on jatkettava toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta
Lapsiystävällinen kunta
Lasten harrastamisen puolesta
Kiusaamiseen puuttuminen K-0 toiminnalla
Toimenpideohjelma ja valvontamekanismi oppilaiden suojelemiseksi väkivallalta
Perusopetuslain 35§:n mukaan peruskoulun oppilaan on osallistuttava opetukseen ja käyttäydyttävä asiallisesti. Perusopetuslain 29§:n mukaan oppilailla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koska laki velvoittaa lapset osallistumaan opetukseen, tulisi lasten turvallisuudesta huolehtiminen ymmärtää koulun ensisijaisena tehtävänä, sillä yhteisö ei voi pakottaa lasta tilanteisiin, joissa tämä altistuu väkivallalle. Viime viikkoina Hausjärvellä on yläkoulussa tullut ilmi tapauksia, jossa yläkoulun oppilas on ollut väkivaltainen useita tyttöoppilaita kohtaan. Huolta herättävää on se, että kuulemamme mukaan tapahtuneesta ei ole viipymättä ilmoitettu kaikille uhrien huoltajille, ja että koulun johdon sekä joidenkin opettajien toiminta ja puhetavat ovat koettu väkivaltaa vähättelevinä, siirtäen myös vastuuta uhreille tai heidän perheilleen. Tämä antaa ymmärtää, että nykyiset rakenteet eivät riitä hausjärveläisten yläkoululaisten suojelemiseksi. Tarvitaan uusia, velvoittavia ja valvottuja käytäntöjä.
Aloitteemme tarkoitus on muuttaa järjestelmää, jottei yksikään lapsi joudu kokemaan väkivaltaa koulussa ja jotta yksikään lapsi tai perhe ei enää kohtaa vähättelyä tai vastuunsiirtoa jo valmiiksi ahdistavassa ja epäoikeudenmukaisessa tilanteessa—jota lapseen kohdistunut väkivalta aina ja poikkeuksetta edustaa. Toisaalta haluamme korostaa, että lasten turvallisuudesta huolehtiminen on todellakin nähtävä koulun ensisijaisena tehtävänä, jopa itse opetustehtävääkin tärkeämpänä. Tämän tulisi näkyä selkeästi koulun kaikissa käytänteissä.
Kansainvälinen tutkimus osoittaa johdonmukaisesti, että lapset ja nuoret eivät tyypillisesti kerro itse kokemastaan väkivallasta tai kiusaamisesta aikuisille, vaikka tilanne olisi heille selvästi vahingollinen. DeLaran mukaan (2012, s. 299) lähes kaikki kiusaamisen ehkäisemisen ohjelmat kannustavat nuoria puhumaan kiusaamisesta aikuisille, mutta todellisuudessa kiusaamisen uhrit kokevat tämän usein mahdottomaksi; vakavammissa tilanteissa ilmoittamisprosentti ei nouse, vaan voi jopa laskea häpeän, pelon tai kostamisen uhan vuoksi (cf. UNESCO, 2019; Lui et al., 2022). Myös Holt, Kaufman Kantor ja Finkelhor (2009) osoittivat kansainvälisessä väkivaltatutkimuksessaan, että lasten yleisin syy olla kertomatta aikuiselle on pelko seurauksista, epäluottamus siihen, että asia otetaan vakavasti, sekä se, että lapset ovat jo voineet alkaa ajatella väkivallan olevan osa ”normaalina” koulukulttuuria.
Tämän vuoksi on epärealistista ja lasten oikeusturvan kannalta vaarallista tukeutua koulun väkivallan ehkäisyssä malliin, jossa vastuu väkivaltatilanteiden esille tuomisesta olisi lapsilla itsellään. Lapsen suojeleminen ei voi perustua oletukseen, että uhri uskaltaa kertoa tilanteesta, vaan koululla on oltava vahva velvoite valvoa, havaita, jäljittää ja ehkäistä väkivaltaa oma-aloitteisesti, silloinkin kun uhri ei kykene tai uskalla pyytää apua.
Sen vuoksi aloitteessa edellytämme, että koulu kehittää, ilmaisee kohta kohdalta hyvin konkreettisiin käytänteisiin perustuen ja tosiasiallisesti ottaa käyttöön aktiivisen havainnoinnin ja systemaattisen seurannan mallin, jossa henkilökunnalla on velvoite tarkkailla oppilaiden välistä vuorovaikutusta, kirjata väkivaltatilanteet ja reagoida niihin viivytyksettä ilman, että uhri tekee minkäänlaista aloitetta.
Tulee laatia menettely, jossa koulun henkilökunta arvioi säännöllisesti riskiryhmät, riskitilanteet ja koulun fyysiset sekä sosiaaliset tilat, joissa väkivaltaa tyypillisimmin esiintyy. Menettelyssä tulee olla sisällytettynä väkivallan ehkäisyyn nimetön ilmoituskanava, jossa oppilaat, henkilökunta ja vanhemmat voivat raportoida huolia tai havaintoja ilman tunnistamisriskiä. Tämä on linjassa kansainvälisesti suositeltujen ”whistleblower”-mallien kanssa, joiden on todettu lisäävän lasten kykyä hakea apua (Finkelhor et al., 2012).
Tulee varmistaa, että kaikki henkilökunnan jäsenet saavat koulutuksen siitä, miten lasten tyypillinen epäröinti kertoa väkivallasta tulee ottaa huomioon, että suurinta osaa lapsiin koulussa kohdistuvasta väkivallasta lapsi ei itse kerro aikuisille ja miten koulun vastuuta tästä lähtien seurantaan ja miten lasten suojelemista tulee nyt laajentaa ja priorisoida. Näiden toimien avulla tulee varmistaa, että väkivallan ehkäisy ei perustu uhrin kykyyn tai rohkeuteen tulla esiin, vaan koulun järjestelmälliseen ja ennakoivaan toimintaan.
Aloite:
Kunta velvoittaa Hausjärven yläkoulua laatimaan määräajassa lasten turvallisuuden takaamisen kokonaisuuden, joka sisältää vähintäänkin seuraavat osatekijät:
1. Toimenpidelista väkivallan estämiseksi:
– Uudet välittömät toimintakäytännöt tilanteisiin, joissa lapseen kohdistuu väkivaltaa (esim. aikarajat ilmoituksille, velvollisuus yhteydenottoon huoltajille, välittömät tukitoimet).
– Kuvaus niistä käytänteistä ja rakenteista, joilla koulu varmistaa, että väkivalta ei jää piiloon (tehostettu välituntivalvonta, ohjattu läsnäolo riskialueilla, opettajien ja ohjaajien velvoitteet raportointiin).
– Selkeä ohjeistus uhrien suojelusta, mukaan lukien väliaikaiset järjestelyt, tuki, oppilashuollon velvoitteet ja jälkihoito.
– Toimintamallit toistuvien tekijöiden kohdalla, esimerkiksi arvio väliintulon asteista, moniammatillinen käsittely sekä tarvittaessa määräaikaiset erottavat järjestelyt.
– Menettelyt, joilla varmistetaan, ettei uhreille tai heidän perheilleen siirretä vastuuta tapahtuneesta.
Toimenpidelistan tulee olla konkreettinen: se ei voi olla pelkkiä periaatteita, vaan sen tulee koostua selkeistä toimista, vastuuhenkilöistä ja määritellyistä aikatauluista.
2. Riippumaton seuranta- ja valvontamekanismi:
– Kolmikantaisessa rakenteessa tulisi olla A) oppilaiden, B) huoltajien ja C) henkilökunnan edustus. Henkilökunnan edustajissa tulisi olla opetushenkilökunnan lisäksi kiertäen myös muun henkilökunnan jäseniä mahdollisimman laadukkaan kattavuuden takaamiseksi.
– Säännöllinen raportointi lautakunnalle.
– Mahdollisuus esittää korjaavia toimia, jos ensimmäisessä kohdassa eritellyt käytännöt eivät tehoa tai on tarve uusille käytänteille.
– Läpinäkyvä vuosiraportti kunnan sivuilla, mahdollisesti uutena osiona joka sisällytetään jo olemassaoleviin aihealueen kannalta olennaisiin raportteihin.
3. Nimetön whistleblower-kanava:
– Mahdollistaa anonyymit ilmoitukset väkivallasta ja epäasiallisesta kohtelusta.
– Suojaa ilmoittajan henkilöllisyyden.
Kanavan kautta oppilaiden, vanhempien, opettajien, koulun muun henkilökunnan ja kylän sekä naapuruston aikuisten tulisi voida täysin anonyymisti ilmoittaa väkivallasta, epäasiallisesta kohtelusta, ilmoittamatta jättämisestä tai muista lasten turvallisuutta vaarantavista tilanteista. Järjestelmän tulee olla sellainen, ettei ilmoituksen jättänyttä henkilöä voida tosiasiallisesti mitenkään tunnistaa. Tavoitteena on puuttua tapauksiin heti alkuvaiheessa ja ehkäistä tilanteiden peittelyä tai vähättelyä.
Aloitteessa esitetään, että koulun tulisi esittä selvitys aloitteen erittelemistä toimista kunnanvaltuustolle kolmen kuukauden kuluessa.
Hausjärven vasemmistoliitto.
Takaisin ylös
Hausjärven kunnan on jatkettava toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta
Maksuton toinen aste otettiin käyttöön valtakunnallisesti elokuussa 2021 ja samalla oppivelvollisuus nousi 18 ikävuoteen. Oppivelvollisille myönnettiin maksuttomat oppimateriaalit sen vuoden loppuun asti, jona nuori täyttää 20 vuotta. Muutoksen ansiosta jokainen nuori sai lukion tai ammatillisen koulutuksen tutkinnon suoritettua riippumatta perheen taloudellisesta tilanteesta.
Pelkän peruskoulun oppimäärän suorittaneiden työllisyysaste on noin 45 prosenttia, kun jo toisen asteen tutkinnon suorittaneilla työllisyysaste nousee yli 70 prosenttiin. Toisen asteen tutkinnon suorittaminen edistää siis merkittävästi myös työllistymistä ja osallistumista yhteiskuntaan.
Nyt Petteri Orpon hallitus on päättänyt rajata toisen asteen maksuttomuutta sen vuoden loppuun, kun nuori täyttää 18 vuotta. Hallituksen päätös tarkoittaa, että toisen asteen opinnot tulisivat maksullisiksi kesken opintojen, useimmille viimeisen vuoden osalta.
Maksuttomuus vaikuttaa koulutuksen tasa-arvon toteutumiseen ja vähentää eriarvoisuutta. Vuoden 2022 Lukiolaisbarometrin mukaan 45 prosenttia ensimmäisen vuoden opiskelijoista koki maksuttomuuden vaikuttaneen lukioon hakeutumiseen. Maksuttomuus on vaikuttanut päätökseen erityisesti opiskelijoilla, joiden vanhemmista vähintään toinen on työtön, kumpikaan vanhemmista ei ole korkeakoulutettuja tai joiden äidinkieli on muu kuin suomi.
Hallituksen päätös rajata maksuttomuutta on herättänyt laajaa vastustusta koulutuskentällä. Suomen lukiolaisten liitto on todennut muutoksen olevan erityisen kipeä niille nuorille, joilla on vaikeuksia toimeentulon, terveyden tai oppimisen kanssa. Suomen Vanhempainliitto on sanonut päätöksen olevan ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että jokainen nuori suorittaisi toisen asteen tutkinnon loppuun. Myös opettajien ammattijärjestö OAJ on ilmaissut huolensa uudistuksesta ja todennut sen sotkevan koulutuksen järjestäjien, rehtoreiden ja opettajien arkea. Muutoksesta aiheutuu opettajille lisätyötä ja kunnille hallinnollista byrokratiaa, jonka vuoksi tavoitellut säästöt voivat jäädä saavuttamatta.
Hausjärven kunnalle lukion mahdollistaminen nuorille tasapuolisesti kodin taloudellisesta tilanteesta huolimatta, on myös kunnalle vetovoimatekijä ja vahviste kunnan arvolle olla lapsiystävällinen kunta.
Hausjärven kunnan ei tule toimeenpanna hallituksen päätöstä, jos hallitus ei peräänny päätöksestään vaan jatkaa maksuttomien oppimateriaalien tarjoamista toisen asteen loppuun asti. Hallituksen haitallisista uudistuksista on poikettu paikallisesti myös aiemmin, kun kunnat jättivät toteuttamatta varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja kasvattavia ja subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta rajaavia Sipilän hallituksen päätöksiä.
Maksuttomuuden keskeyttäminen kesken tutkinnon aiheuttaisi Hausjärven kunnalle hallinnollisia kustannuksia sekä kuormittaisi rehtoreiden ja opettajien työtä. Hausjärven taloudellinen panostus tulisi osoittaa nuorten koulutuksen turvaamiseen hallinnon lisäämisen sijaan.
Hausjärven valtuutetut Sari Auvinen (VAS) ja Irene Piipponen (SDP) esittävät , että Hausjärven kunta jatkaa maksuttoman toisen asteen koulutusta nuorille koko tutkinnon ajan, jos maamme hallitus päättää olla perääntymättä päätöksestään lyhentää toisen asteen maksuttomuutta.
Hausjärvi
17.5.2024
Sari Auvinen, Vasemmistoliitto
Irene Piipponen, SDP
Takaisin ylös
Valtuustoaloite lapsiystävällinen kunta
Me valtuutetut Irene Piipponen (sdp) ja Sari Auvinen (vas.) ehdotamme, että Hausjärven kunta hakee UNICEFin Lapsiystävällinen kunta tunnustusta.
Kanta-Hämeestä kunnat: Hämeenlinna, Riihimäki, Janakkala, Loppi, Hattula, Forssa ja Tammela ovat jo tunnustuksen saaneet.
Pidämme tärkeänä myös Hausjärven mukaan lähtöä malliin, jotta lasten oikeudet ja tarpeet otetaan huomioon Hausjärvellä yhtä vahvasti kuin muualla Kanta-Hämeessä.
Malli lisää lasten osallisuutta ja lasten äänen kuulemista.
Malli lisää lasten yhdenvertaisuutta ja kaikkien lasten osallistumisen mahdollisuuksia.
“UNICEF työskentelee Suomessa sen hyväksi, että lapsen oikeudet toteutuisivat kaikkien täällä elävien alle 18-vuotiaiden arjessa. Tavoitteena on hyvä elämä jokaiselle lapselle.
Lapset ja nuoret ovat kuntalaisia, joilla ei ole äänioikeutta. Samalla he ovat kuntalaisia, jotka ovat oikeutettuja erityiseen huolenpitoon, tukeen ja suojeluun. Heidän varassaan on myös kunnan tulevaisuus.
Suuri osa lapsiin ja nuoriin liittyvistä päätöksistä tehdään kunnissa. Kunnan viranhaltijat, työntekijät ja päättäjät ovatkin ratkaisevan tärkeitä lapsen oikeuksien turvaajia ja toteuttajia.
UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli on työväline, jonka avulla kunnassa voidaan varmistaa, että lapsen oikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin jokaisen lapsen arjessa. Tavoitteena ovat pysyvät, rakenteelliset muutokset kunnan toiminnassa.”
Lähde: Lasten ääni kuuluvin joka kunnassa
Kunta ja erityisesti sen asukkaat hyötyvät lapsiystävällinen kunta mallin käyttöönotosta.
Malli ohjaa kuntaa huomioimaan lapset ja heidän tarpeensa päätöksenteossa ja antaa työkaluja lapsivaikutusten arviointiin päätöksenteossa.
Malli auttaa kuntaa ottamaan huomioon lakisääteiset velvoitteet.
Unicefin lapsiystävällinen kunta mallissa on viisi vaihetta.
Ensimmäisessä vaiheessa hakee mukaan malliin mukaan Unicefin ohjeiden mukaisesti.
Toisessa vaiheessa kunta tutustuu lasten oikeuksiin alkukoulutuksen myötä.
Kolmannessa vaiheessa kunta tekee kartoituksen nykytilasta.
Neljännessä vaiheessa kunta määrittelee tavoitteet ja toimenpiteet.
Viidenteen vaiheeseen kuuluvat Lapsiystävällinen kunta -työn seuranta, arviointi ja Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen myöntäminen.
Mallissa kuntaan nimetään Lapsiystävällinen kuntakoordinaattori ja -koordinaatioryhmä. Koordinaatioryhmässä ovat edustettuina kunnan kaikki eri toimialat ja muut keskeiset toimijat, kunnan luottamushenkilöt sekä kunnan viestintä.
Lisäksi ryhmässä tulee olla lasten ja nuorten edustaja/edustajia.
24.4.2023 Hausjärvellä
Valtuutetut Irene Piipponen (sdp) ja Sari Auvinen (vas.)
VALTUUSTOALOITE LASTEN HARRASTAMISEN PUOLESTA
Me valtuutetut, Irene Piipponen ja Sari Auvinen, esitämme Hausjärvelle kaikille lapsille harrastamisen mahdollistamista.
Valtioneuvoston lapsistrategian mukaan kaikilla lapsilla on oikeus turvalliseen vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Lapsen harrastaminen ei saa olla kiinni perheen varallisuudesta tai vanhempien mahdollisuudesta kuljettaa lasta harrastuksiin. Harrastaminen ja mielekäs vapaa-aika ovat tärkeä osa kaikkien meidän hyvinvointia. Harrastukseen osallistumisen kynnys madaltuu, kun harrastus on lähellä tutussa paikassa, on maksuton ja kaverit käyvät samoissa harrastuksissa.
Kouluterveyskyselyn vuoden 2021 vastausten mukaan Hausjärven kunnan alakoulujen oppilaista 81% harrastaa jotain vähintään kerran viikossa. Tämä tarkoittaa, että 19% lapsista ei ole viikoittaista harrastusta. Yläasteikäisistä 95,1% harrasti jotain viikoittain. Yläasteikäisistä 23,8% koki, että alueella järjestetään kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa nuorille.
Lasten ja nuorten harrastamiseen koulu on paikkana hyvä, sillä se tavoittaa kaikki lapset. Hausjärvellä on koulujen yhteydessä kerhotoimintaa tällä hetkellä alakouluissa. Koulut ovat lisänneet kerhotoimintaa, mutta suuria eroja on koulujen välillä. Yläasteella ei ole harrastustoimintaa koulupäivän yhteydessä.
Hausjärven kunta on saanut 10000 euroa Harrastamisen Suomen malliin avustusta. Tämä summa ei tule riittämään kaikille lapsille harrastuksen mahdollistamista, joten kunnan tulee budjetoida vuoden 2023 talousarvioon määrärahaa lasten ja nuorten harrastamisen mahdollistamiseksi. Seuraava Harrastamisen Suomen mallin rahoitushaku on helmi-maaliskuussa 2023. Harrastamisen Suomen malli edellyttää koulukohtaisen harrastussuunnitelman laatimista niin, että lapsilta ja nuorilta selvitetään mitä he haluavat harrastaa. Harrastamisen Suomen mallissa voi kunta itse järjestää toiminnan tai se voi hakea mukaan yhdistyksiä, seuroja ja muita toimijoita.
Esitämme, että Hausjärvellä mahdollistetaan jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisia ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Harrastaminen koulupäivän yhteydessä tulee olla mahdollista sekä alakouluissa että yläasteella. Toimintaa järjestettäessä tulee ottaa huomioon tuen tarpeiset lapset ja nuoret.
Esitämme, että Hausjärven kunnassa laaditaan koulukohtaiset harrastussuunnitelmat. Harrastussuunnitelmia laadittaessa lapset ja nuoret sekä alueen yhdistykset ja muut harrastusten järjestäjät otetaan mukaan suunnitteluun.
Tämän lisäksi esitämme, että Hausjärven liikuntatoimen lasten liikunta- ja sählyryhmät sekä uimakoulu ovat jatkossa maksuttomia. Maksuttomuus lisää kaikkien lasten mahdollisuutta osallistua toimintaan.
Hausjärvellä 20.9.2022
Irene Piipponen, SDP Sari Auvinen, vas.
VALTUUSTOALOITE KIUSAAMISEEN PUUTTUMISESTA K-0 TOIMINNALLA
Me valtuutetut, Sari Auvinen ja Irene Piipponen, esitämme K-0 mallin käyttöönottoa vakavien kiusaamistapausten käsittelyssä Hausjärven kunnassa.
Hausjärvellä on kouluterveyskyselyn vastausten perusteella runsaasti koulukiusaamista. Kiusaaminen ei jää vain kouluun, vaan yltää myös vapaa-ajalle ja sosiaaliseen mediaan. Vuoden 2021 Kouluterveyskyselyn mukaan alakoululaisista 8,9% on kiusattu kerran viikossa. Yläkouluikäisistä vastaava luku on 18,2%. Oppilaita, jotka eivät ole koko lukuvuoden aikana lainkaan kokeneet kiusaamista, on alakoulussa 61,6% ja yläkoulussa 45,5%. Kiusaamisen kohteeksi on siis joutunut puolet yläkoulun oppilaista. Välillisestä kiusaamisen kanssa tekemisissä on olleet lähes kaikki oppilaat.
Koulukiusaaminen on kouluväkivaltaa. Nuorten väkivaltatekojen taustalla on kosto omasta puolesta (50%) tai toisen puolesta (25 %). (*Kriminologia – rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa. Kivivuori& Aaltonen&Danielsson 2018)
Aseman lapset ry:n käynnistämä K-0 toimintamalli on tarkoitettu vakavien kiusaamistapausten käsittelyyn. K-0 malli on tarkoitettu niiden kiusaamistapausten selvittelyyn, jotka eivät lopu koulun omalla selvittelyllä eli esim. KiVa-mallin mukaisella työskentelyllä. Se on mielestämme tärkeä lisä Hausjärven perusopetuksen KiVa-malliin. K-0 toimintamalli tukee jo kouluissa olevia toimintamalleja. K-0 toimintamallissa tärkeimmät periaatteet ovat vahvistaa koulun käyttämiä kiusaamisen estämisen malleja, olla puolueeton, kuulla kaikkia osapuolia ja tukea perheitä.
Kiusaamiseen puuttumiseen käytetään K-0 mallissa monialaista osallistamista. Tuetaan niin koulun resurssia puuttua tilanteeseen, kuin myös perheiden voimavaroja vahvistetaan. Moniammatillinen yhteistyö järjestöjen ja eri viranomaisten kesken on myös vahva. K-0 on tavallaan turvallisen kouluympäristön kehittämisprojekti.
K-0 mallin käyttöönotto kunnassa edellyttää kunnalta työntekijän resurssin osoittamista K-0 malliin, muita kuluja mallista ei tule. K-0 mallissa Aseman lapset ry kouluttaa kunnan resursoimasta työntekijästä K-0 koordinaattorin. Aseman lapset ry toimii tämän työntekijän tukena. Aseman lapset ry toimii STEA-rahoituksella ja työntekijän kouluttaminen K-0 toimijaksi on maksutonta. Koska K-0 toiminta on tarkoitettu vakavien kiusaamistapausten käsittelyyn, niin arviomme mukaan käsiteltävien tapausten määrä edellyttää Hausjärven kunnassa yhden työntekijän kouluttamista K-0 toimintaan. (Vertailuna Lohjalla on 1,5 työntekijää K-0 toiminnassa mukana. Lohjalla on 5000 peruskouluikäistä lasta ja vuoden aikana käsitellään noin 40 kiusaamistapausta K-0 mallin mukaisesti). Työntekijä, josta koulutetaan koordinaattori ja jonka resurssia käytetään K-0 toimintaan voi olla mm koulun nuoriso-ohjaaja tai kouluvalmentaja.
Esitämme, että Hausjärven kunta ottaa K-0 toiminnan käyttöön vakavien kiusaamistapausten käsittelyssä.
Hausjärvellä 20.9.2022
Irene Piipponen, SDP Sari Auvinen, vasemmistoliitto